Miksi miehen silmän kyynel kasteli. Hän oli juuri saanut tietää, että hänen tyttärensä odotti lasta. Hänen pienokaisensa, hänen rakkautensa lapsi saisi oman lapsen. Mies mielessään aprikoi elämän suurta kysymystä. Elämä, uusi elämä oli syttynyt. Jumala oli antanut uuden elämän hengen koskettaa hänen tytärtään, tyttöä, jonka mies oli itse nähnyt syntyvän maailmaan. Vieläkin, jo lähes kolme vuosikymmentä sitten koettu hetki oli kuin eilinen miehen muistissa. Kaikkia pieniä yksityiskohtia myöten hän muisti tyttärensä syntymän. Elämää suurempi asia ei koskaan pyyhkiintyisi hänen muististaan.
Jumala antaa elämän ihmiselle. Jumalan sallimana aikana se myös ihmisen ruumiista erkaantuu. Sielu, elämän henki, tulee ihmiseen, antaa elämän, sielu, elämän henki myös lähtee ruumiista ja siirtyy iankaikkiseen elämään. Erimittaisen ajan me saamme aikaa maanpäälliseen vaellukseemme. Erilailla me myös sitä vaellamme. Toiset uskossa ja kilvoitellen uskoen iankaikkisen elämään Jumalan valtakunnassa. Toiset välinpitämättöminä, Jumala unohtuu, iankaikkisen elämän merkitys sumentuu, vaellus on pinnallista, syntikin herkässä. Jotkut katuvat, toiset vähät välittävät synnintunnosta.
Mies mietti vanhemmuuden merkitystä. Hän pohdiskeli myös sitä, mitä perimä merkitsee syntyvän lapsen hengellisen ja henkisen kehityksen kannalta. Hän uskoo, että uskonnollinen lapseus, hengellinen ihmisyys siirtyy syntyvään lapseen jopa useiden sukupolvien takaa. Myönteinen, rukoileva, Jumalaan uskova ihmisyys periytyy. Se on ikään kuin salainen, ei lääketieteellisesti havaittava tai todistettava perimä. Joskus, kun katselee kevät hangelle aurinkoisena päivänä, niin voi yht´äkkiä nähdä uskomattoman kirkkaan välähdyksen auringon säteen osuessa tietynlaiseen lumihiutaleeseen. Samalla tavoin hengellinen lapsi erottuu hyvin varhain monien muiden lasten joukosta ikään kuin kirkkaana loistava kide välkehtien Jumalan rakkautta ympäristöönsä.
On erittäin tärkeää, että elämän alun ja elämän hengen saaneen lapsen puolesta, lapsen , joka on vielä äidin kohdussa, rukoilevat isovanhemmat, vanhemmat, sedät, tädit, enot ja myös sitten kummit, jotka valitaan lapselle hengellisiksi vanhemmiksi. Rukous tarttuu lapseen, erikoisesti äidin rukoukset.
Mies muisteli omaa tytärtään kolmivuotiaana. Tyttären huoneesta oli nukkumaanmenoajan jälkeen kuulunut äänekästä puheensorinaa. Oven läpi saattoi hyvin erottaa lapsen kirkkaalla äänellä lausumia sanoja. Kotvan kuunneltuaan, mies meni huoneeseen ja tiedusteli, mitä tyttö puuhasi, vaikka oli jo nukkumaanmenon aika. Tyttö katsoi miestä sädehtivin silmin ja kertoi, että hän keskustelee Jumalan kanssa. Mies liikuttui, onnen tunne valui hänen sydämeensä. Hänen lapsensa oli hengellinen lapsi. Mies uskoi, että hänen tyttärensä oli saanut kasteessa Jumalalta lahjaksi suojelusenkelin, nyt hän tiesi, että enkelin vahvat siivet kantaisivat hänen tytärtään tässä elämässä. Silloinkin mies itki, onnesta itki, kun ymmärsi, minkä suurenmoisen lahjan hänen lapsensa oli saanut hengellisyyden perintönä.
Usein surullisina puhumme lasten vaikeuksista. Uskomattoman monella lapsella on henkisiä ongelmia. Mitä moninaisimmat jopa yksin aikuisuuteen kuuluvat vaikeudet pirstovat lasten sydämiä. Sieluun koskee heitä katsellessa ja kuunnellessa. Silloin todellisesti toivoo, että ihmiset löytäisivät rukouksen lahjan, että lasten tukena ja turvana olisivat enkelit, eivätkä maailman tarjoamat viihteelliset idolit, nuo pinnalliset liitäjät. Nuoret isät ja äidit ovat kokeilun haluisia. Kokeilkaa suojelusenkeliä, vaikka vähän aikaa, lastenne tueksi ja turvaksi. Mummot ja ukit, isovanhemmat antakaa lapsen lapsillenne lahjaksi jokapäiväinen esirukous heidän puolesta. Ei maksa paljoa, mutta hyöty on paljon enemmän kuin markkinakoro + helibor. Tähän tahdon sinua, rakas kuulijan tänä iltana kannustaa.
Mies ikkunan ääressä katsoo nyt pimentyneelle järvelle. Hän on onnesta jäykistynyt, onnen kyyneleet valuvat karhealle poskelle ja hän rukoilee:
Rakas taivaallinen Isä suojele ja varjele nyt tyttäressäni syntynyttä uutta elämää, anna rakkautesi koskettaa häntä, anna hänen varttua sinun rakkautesi yhteydessä ja vielä mies sanoi, kiitos.
