Lapsi oppii kyselemällä. ”äiti, mikä tämä on ? Isä, miksi tuo on tuollainen? Kysymyksiä satelee loputtomasti. Lapsi kuuntelee aikuisen vastauksia, hän painaa ne mieleensä ja hahmottaa niiden välityksellä kuvaansa maailmasta. Monet meistä tietävät paljon. On kuitenkin paljon asioita, joita emme voi itse itsessämme tietää tai ymmärtää. Evankeliumi tekstin rikas mies tiesi paljon. Hän oli kaikelleen oppinut ja viisas mies. Hän tiesi käskyt, tunsi viimeistä piirtoa myöten raamatun kirjoitukset. Tämän lisäksi hän ilmoitti noudattavansakin niitä. Äkkimiltään evankeliumin kertomuksen mies näyttää täydelliseltä. Silti jokin painoi hänen mieltään. Tuntui hyvältä, kaikki näytti olevan kohdallaan. ja kuitenkin omituinen rauhattomuus kasvoi sydämessä päivä päivältä. Elämän harmonia ei sittenkään ollut tasapainossa.
Jeesuksen tavatessaan hän rohkaisi mielensä ja kysyi suoraan: ”opettaja, mitä minun pitäisi tehdä, että minä iankaikkisen”.
Monet juutalaiset pitivät Jeesusta Jumalan Poikana. Varmaankin tästä syystä rikas mies hakeutui hänen puheilleen. Oli aika selvittää syy sydämen rauhattomuuteen. Mies esitti suuren luokan kysymyksen: ”Opettaja, mitä hyvää minun pitää tehdä, jotta saisin iankaikkisen elämän”. Mies toivoi hartaasi, ettei kuoleman jälkeen joutuisi helvettiin, vaan saisi paikan taivasten valtakunnassa. Maailmallinen elämä vie usein ihmistä. Hekumallisen elämän virrat kuljettavat meitä ja muokkaavat arvomaailmaamme. Todelliset, elämää suuremmat kysymykset jäävät taka-alalle. Pinnallisuuden liehakointi pitää meidät kiristyvässä otteessaan. Tähän maailman kuvaan ani harvoin kuuluu kysymys iankaikkisen elämän mahdollisuuksista. Ilo yltyy, tuska kasvaa. Elämän valot sammuvat. Sielut pimeydessä harhailevat.
Usein on niin, että silloin kun sattuu, silloin havahdumme pohtimaan iankaikkisen elämän kysymyksiä. Sattuu sydämeen, jokin sitä murheessa riuhtoo. Sattuu omaan tai lähimmäisen ruumiiseen, kolottaa ja särkee, silloin muistuu mieleen Jumalan apu. Pyhät isät kuitenkin heristävät sormeaan meille mielettömille ja sanovat: Muista joka päivä kuolemaasi. Siis, joka päivä kysy Jumalalta: Mitä hyvää minun pitäisi tehdä, että saisin paikan iankaikkisessa elämässä. Tai kääntäen: Mitä pitäisi tehdä tai jättää tekemättä, etten joutuisi helvettiin. Kysy tätä, kysy kerta kaikkiaan ja kuuntele vastausta rehellisesti. Joskus on nimittäin niin, että me kyllä kuuntelemme sydämiemme vastauksia, mutta vääntelemme niitä omaksi hyväksemme. Ole siis rehellinen ja vilpitön kysyessäsi ja yhtä vilpitön vastausta kuunnellessasi. Katso sydäntäsi sielusi peilin edessä, älä luule löytäväsi rehellistä vastausta ulkoisen peilin, tämän maailmallisen liehakoitsijan edessä.
Evankeliumin mies kai pöllästyi. hän oli lentää selälleen, kuullessaan Jeesuksen vastauksen. Alkuosa vastauksesta meni kohdalleen, mutta sitten tuli lunta tupaan. ” Mene ja myy kaikki mitä sinulla on ja anna köyhille”. sanat kaikuivat hänen korvissaan kuin viiltävä terä olisi repinyt sydäntä. Mies oivalsi heti – mahdotonta, täysin mahdotonta, sillä hän oli rikas ja omaisuus oli hänen rakkaimpansa. Siitäkö pitäisi luopua saadakseen vastineeksi lupauksen iankaikkisesta elämästä.
Rikkaus tuli esteeksi ja vallan kuin vakuudeksi Jeesus sanoi, että kamelin on helpompi kulkea neulan silmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaa. Mies ymmärsi, että hänet oli ajettu selkä seinää vasten. Kameli ei ole meidän leveysasteillamme luonteinen elukka. Kameli kulkee verkalleen kuumissa erämaissa, paljon etelämmässä. Erikoisen näköinen elukka, kyttyrä tai kaksi selässä. Hyvä sinällään, mutta neulan silmästä kameli ei mahdu, ei siten millään. Mies tajusi, ettei hänkään siitä mahtuisi, hänellä oli liian suuri reppu rahaa selässään.
Evankeliumin miehellä oli este. Mikä on sinun esteesi, lukijani. Oletko rikas. Ei, en ole rikas, ajattelet. Hyvä, nythän pääsen taivasten valtakuntaan, toivo herää sisimmässäsi. Mutta asiapa ei olekaan näin yksinkertainen. Joku muukin asia on yhtälailla este. Luettelenpa muutamia, ihan vain malliksi. Kateus, ahneus, kylmyys, rakkaudettomuus, viha, toraisuus, uskottomuus, ylpeys, inho, tuomitseminen, velttous, välinpitämättömyys, valehteleminen, pöyhkeys, riitaisuus, panettelu. Pongasitko jonkun noista kohdallesi. Muinoin sanottiin - rahalla saa ja hevosella pääsee. Niin, kyllä saa, mutta mitä saa ja pääsee, mutta minne pääsee. Iankaikkiseen elämään vaan ei pääse ei rahalla eikä hevosella eikä liioin kamelilla. Ei sinne pääse ylpeilijä sen enempää kuin riitapukarikaan.
Kuka sinne sitten pääsee, kyselivät opetuslapset ihmeissään. Jeesus vastasi : ”Ihmiselle se on mahdotonta, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista”. Tämä vastaus tuntuu yht´aikaa lohduttomalta ja lohdulliselta. Lohduttomuus tulee siitä, että ihmisten ulkoisilla konsteille sinne ei pääse. Lohdullisuus tulee siinä, että Jumalan avulla sinne pääsee. Jeesus sanoo:” kukaan ei voi palvella kahta Herraa. Jos hän toista rakastaa, hän toista vihaa , ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa, sen tähden etsikää ensin taivasten valtakuntaa niin sitten te saatte kaiken tämän”.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että meidän tulee ensin etsiä esteet, tunnistaa ne rehellisesti, tehdä päätös vapautua esteistä ja sitten Jumalan avulla kulkea kaikelleen sellaista tietä, joka johtaa meidät iankaikkiseen elämään. Helppoa, ei toki, Vaikeaa, kyllä. Mahdotonta, ei, mahdollista, kyllä, jokaiselle meistä se on mahdollista Jumalan siunauksen rakkaudessa.
Kameli potkaisi sitä, joka yleensä potkii, aasia. Aasi kuoli, kameli elää. Potkaise sinä iankaikkisen elämän esteitä. Potkaise niitä surutta, potkaise niitä kuolettavasti. Älä anna maailman sinua potkia. Anna maailmallisuuden kuolla, sinä elä, elä iankaikkisuuden ikävässä.
